Kevättä ilmassa. Aurinkoakin. Aamulla plus kuusi, vesipisaroiden valssi vihreällä nurmikolla pihavalon säteissä. Teksti-TV väittää, että vallitsee normaali talvikeli.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Katson nukkuvaa, toivotan lempeitä unia ja avaan vieressä olevan kirjan sattumanvaraisesti sivulta 57: "Sinä nukut pitkään, herätät yhä tämän kaipauksen. Lakkautetun koulun räystäällä mustarastas, aavistus laulusta"

(Joni Pyysalo: Kuolema, rakkaus ja lisälaitteet)

 

Äskeisen piti olla kommentti Hetket-blogiin. Mutta en saanut sitä onnistumaan. Laitan tänne.

 

Päivä, hetket, lisälaitteet synnyttivät seuraavat mietelmät:

 

* Niin on olo kuin voikukan höytyvällä. Bachin voimasta se liitää yläilmoihin.

 

*  Älä myy sydäntäsi loppuun.

 

*  Pilvilauma itää, aurinkoa itään.

 

*  Rohkeus ei jouda antiikkiliikkeeseen.

 

*  Enää ei tarvitse tietää. Ota vain esite.