Mitä hän ajattelee, nyt kun lusikka unohtuu matkalle. Lusikka jää ilmaan, hän ei muista viedä sitä puurolautaselle eikä suuhun, kun hän ajattelee. Kysyn, mitä mietit. Hän hätkähtää, hän ei tiedä, hän kysyy, mitä silloin miettii, kun ei mieti mitään. Missä ajatus silloin on? Kysyn: Onko se tajunnan ulkopuolella? Jos se on jo matkalla huomiseen. Jos se ajaa ylinopeutta niin, että se tipahtaa ulkopuolelle, tyhjyyteen, tuulen vietäväksi. Kuin hopeapajun lehti, kun se irtoaa oksasta. On tajuton? Horroksessa. Mitä se tarkoittaa, hän kysyy. En tiedä, yritän sopertaa jotain, esittää viisaampaa kuin olen, mutta sekoan lopulta omiin ajatuksiin. Hän on yhdeksän, hän kysyy niin paljon, mitä en tiedä, niin monta asiaa, jota pidin äsken itsestään selvyytenä ennen kysymystä.