1316745.jpg

Runotorstain haaste: Jotain rajaa! http://runoruno.vuodatus.net/blog/1131384

Pellon halki tulvii viemäri. Kevättalvella elämä viheltää pillin puhki, pelin poikki kesken syötön, se sattuu, kun poika kaatuu solisluu edellä jäiseen hankeen. Pitkä itku lyhyistä illoista. Hanki rapisee, jälkiä ei jää tästä rajasta, jossa lapsuus loppuu, talvi tulvii kevääksi, päivä hämärtyy pimeydeksi, peliriemu kivuksi.

 

Katson kartasta, tavallinen pelto, tavallinen oja, sininen viiva, punainen viiva, tilan raja, elämän ja kuoleman rajan ensimmäinen kohtaaminen, nyt se kasvaa pajunkissoja. Kuinka pitkälle voit saatella kivun kipua, montako grammaa ottaa toiselta pois? Elämä luopumisen opettelua, näkymättömällä rajalla luistelua,  murtuneen luun ja  särkyneen sielun rajapinnoilla.

 

Katson kartasta peltoa, jotain rajaa. Muistilla on omat rajansa, ne palautuvat, peli-illat,  pikkuveljen laukaukset, isän ja äidin heinäseipäät. Sininen viiva, punainen viiva, he ovat jo ylittäneet rajan, jota ei näe, josta ei tiedä, missä se kenelläkin kulkee. Katson kartasta, kuinka nopeasti elämä kuluukaan.

 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />