Että elokuukin osaa yllättää. Ja tavallinen arkiaamu. Piti oikein hieraista silmiä. Jotta totta se on, mitä näkee ja mitä ei näe. Että omenapuu voi kukkia näin kauniisti elokuussa, samalla oksalla kypsyvä omena ja kypsyvä kukka ja kypsyvä aamu ja elokuu kypsymässä parhaimmilleen. Kun kokeilin erilaisia valoisuusvaihtoehtoja kuvaan, minusta näytti, että puun takana kurkki valoisa enkeli.
Enkeli. Enkelit. Mitä kertoisin heistä? Viikonloppuna käyneet vieraat puhuivat myös kuolemasta. Yksi kertoi nähneensä hyvin valkoisen hahmon, edellisenä yönä, kun hänen isänsä ja veljensä kuolivat. Se oli valkoinen enkeli, ei yhtään pelottava. "Mutta olen minä nähnyt myös mustia enkeleitä, ne ovat ihan kauhistuttavia ja pelottavia, silloin olen aivan hiestä märkä ja kauhuissani." Toinen sanoi:"En ole koskaan nähnyt mitään enkeleitä. Ei niitä ole olemassa."
Kommentit