Kirjoittajapiirimme kesäretki tehtiin tänä kesänä lammelle, vanhaan metsään ja lopuksi päätimme retken tervehtimällä lemmikkejä. Tarkoituksena oli löytää suopursuja kukassa, se oli yhden retkeläisen toive. Jouduimme siitämään jo kerran ajankohtaa eteenpäin, kun kylmäsä kesästä johtuen kukinta oli myöhässä. Nytkin se oli vasta aluillaan eikä kovin runsas, kävin etukäteen etsimässä paikan, jossa kukkia näkisimme. Kun vielä tihuutti vettä, niin ajattelin jo, kannattaako koko retkeä edes järjestää. Mutta meidän pieni mutta sitäkin urhollisempi porukka halusi retkelle kaikesta huolimatta. Kun sitten kuulin lauseen: Mie niin vielä halusin nähdä nuo kukat, kun en enää tiedä, pystynkö ensi vuonna enää näkemään. Sen jälkeen ei tarvinnut miettiä sitä, kannattiko lähteä vai ei. Lammella näimme myös kaakkuri-pariskunnan. Ja kankaan puolella oli lehtikuusessa kaunis keväänhentovihreys vallalla. Vanhassa metsässä vallitsi syvä luonnonrauha, jonka rikkoi vain yhdessä männyssä olevasta pesästä kuulunut kiihkeä nalkäisten linnunpoikien piipitys.