riisitunturilla.jpg

 

Sohvilla tuli 1,5 vuotta täyteen. Tässä ollaan Kuusamossa lomailemassa ja tutustumassa Riistunturin maisemiin, kohottamassa kuntoa ja tutustumassa uusiin asioihin.

Pelastushaku-harjoittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että voidaan alkaa haaveilla ensimmäisen kokeeseen osallistumista. Kunhan tuon tottis-puolen saisi vielä varmemmin hallintaan. Kerran jo ilmoittauduin mutta sitten peruin.

Tänä aamuna Sohvi malttoi odottaa jo yli kolme minuuttia paikallaan. Olin siitä superiloinen, se oli ensimmäinen onnistunut kerta. Sitten vielä seuranta haltuun, niin homma hallussa.

Varsinainen ihmisten etsintä ja ilmaisu sujuu hyvin, eri asia, miten kokeessa sitten menee, jos itse hermoilen etsintäsuunnitelman kanssa, ja kaiken muunkin, kun kaikki on vielä uutta ja ihmeellistä.

Välillä mietin, onko tässä mitään järkeä. Sitten muistan, kun muistisairas äitini lähti yli 20 aseen pakkaseen yövaatteissa sukkasillaan pimeään iltaan harhailemaan useamman kerran. Ja joutuihan muitakin läheisiä aikanaan etsimään. Osa tilanteista päättyi onnellisesti mutta ei aina. Joten tiedän, miltä tilanne tuntuu.

Siksi tämä haave, että joskus oltaisiin hälyryhmässä. Matkaa sinne vielä on paljon, ehkä ei koskaan sinne ylletä mutta katsotaan. Ja onhan tämä antoisa harrastus, vaikka koskaan ei pidemmälle pääsisikään. Sohvi tykkää, motivaatiota molemmilla riittää.