DSCN6505.jpg



Jotakin sinistä, jotakin valkoista kuin huurrekoivu aamuhämärässä sankarihaudalla, partiopoika pukee päälleen sinisen paidan ja huivin, sytyttää kynttilät koivun katveessa yhteisen itsenäisyyden kunniaksi, yksi kynttilä jokaiselle sodassa kaatuneelle,  kantaa lipun kirkkoon, pienet partiolaiset antavat lupauksensa, tuntuu juhlalta kun saa laulaa, laulun jälkeen puuroa, valkoista puuroa, sinistä hämärää, kynnöksenmustassa illassa koivun latvuston läpi loistaa tähti, kirkas tähti, oi kirkasta meille kotiin matkaaville itsenäisyytemme määrä

vaikka pitäisi kaikesta muusta luopua, niin partiota en jätä, sanoo poika, joka on jo joutunut luopumaan

liian paljosta


Valokuva- ja runotorstain haaseena: Itsenäisyys