20180515_152721_resized_1%20%28002%29.jp

 

Satua! Pyysi työkaverini. Siinä sujuvasti menikin yksi viikonloppu, kun sitä väsäsin. Ei ihan helppo juttu mutta kun luin Erkki. K. Kalelan satukirjan niin jotenkin se aukaisi satusuonen ja sain kuin sainkin sadun tehtyä. Ja luin myös Suomen lasten kalevalaa. Molempiin kirjoihin ihastuin ikihyviksi.Ja jotta elämä ei menisi ihan kulttuurityhjiössä, niin sitten perehdyin myös Aino Kallakseen ja aloitin Sudenmorianta lukea, kun kummipojalla oli esseetehtävänä tämä aihe ja halsuin osata keskustella hänen kanssaan aiheesta..

Se oma satu  tuli päiväkotilapsille, jotka retkeilivät metsässä. Toivottavasti siitä oli iloa jollekin.