Aina ei ole kaikki aamunkoitot olleet juhlallisia. Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta itsenäisyytemme aamunkoitosta, tapahtumista, joita osa ei haluaisi muistaa ja osa on taas sitä mieltä, että pitäisi muistaa ja ottaa opiksi, ettei enää ikinä tapahtuisi vastaavaa. Yhä uudelleen nousee mieleen kysymys: Miten tämä saatoi tapahtua? Ja miksi yhä uudelleen maailmassa tätä tapahtuu?
Kunpa tämän tuntisi omaksi maakseen, Hector lauloi aikanaan. Vesi oli mustaa kuten aikakin. Nämä sanat tuli mieleen, kun muistomerkillä hiljennyin. Puhtaan valkoinen lumi peitti kaiken alleen, satavuotispäivänä paistoi kirkas auringonpaiste mutta virta oli musta. Hiljainen virta. Jonain päivänä joku kuvasi joutsenet virralla. Oliko niillä virtaan ammuttujen sielu? Oliko niillä jokin viesti tuonpuoleisilta?
Kommentit