"Joka vuosi, jouluksi, pyrin kirjoittamaan runon. Se on ainoa syntymäpäivä johon suhtaudun jotakuinkin vakavasti...En tiedä, miten näin on käynyt, mutta yritän joka jouluksi kirjoittaa yhden runon onnitellakseni siten ihmistä, joka otti vastaan kuoleman meidän edestämme." - Joseph Brodsky: Joulutähti
Joka vuosi 15 vuoden ajan meiltä kirjoittapiiriläisiltä on toivottu Joulusivuja paikallislehteen. Mikä kunnianosoitus meille kirjoittajille. Vaikka joka joulu tuntuu, että nyt tämä oli viimeinen kerta, mitään uutta en enää pysty asiasta keksimään tai sanomaan, niin seuraavana vuonna taas mukana. Tänä jouluna olin mukana kahdella runolla, muutamalla valokuvalla ja yhdellä kertomuksella.
Aasisisareni jouluhaastattelu
Sinä aasisisareni
kaukaa jouluyön pimeydestä
sinä ikuinen kuormien kantaja
huolien ja murheiden tuttava
aasinristi hartioillasi kuljit kohti joulua
Etkö sinäkin ollut silloin aivan uuvuksissa
nälkäinen ja janoissasi?
Ekö sinunkin aasisydämesi ollut pakahtua surusta
kun taluttajasi painoi hikisen päänsä kaulaasi vasten
ja huokaisi hiljaa:
”Ei sijaa meille, ei missään majatalossa.”
Tänäkin jouluna niin monen huokaus.
Ja kun tuleva äiti painautui kylkeäsi vasten,
suurilla aasinkorvilla kuulit
pelokkaat sydämenlyönnit ja pienet potkut
Yön silmistä valahti kirkkain kyynel,
mitä koskaan on maailmassa nähty.
Kuinka paljon tänäkin jouluna kaivattaisiin
kaltaisiasi, joilla on suuret korvat.
Etkö sinäkin ollut aivan valmistautumaton siihen kaikkeen
Etkö sinäkin ollut aivan ymmällä
siitä, että juuri sinut oli valittu päätehtävään
kaikkien uljaiden eläinten joukosta
lämmittämään, ruokkimaan ja kantamaan pienokaista.
Sinä aasiystäväni
voisitko opettaa minullekin salaisuutesi
että osaisin yhtä nöyrästi kantaa toisten kuormia,
kuulla toisten houkauksia,
että osaisn jakaa lämpöä ja rakkautta
että osaisin ottaa vastaan Joulun Lapsen
yhtä aidosti kuten sinä
silloin ensimmäisenä jouluna.
Kommentit