maanantai, 2. huhtikuu 2018

Pääsiäisen Valo


p%C3%A4%C3%A4si%C3%A4istervehdys.jpg


Tänä vuonna pääsiäisen valo tuli etuajassa. Kuva kiirastorstailta. Kyllä oli niin sinistä, niin valkoista aivan kuin ennen vanhaan. Viime vuoden harmaudessa ehdin jo ajatella, että entä jos ei enää tulekaan kirkkaita aurinkoisia päiviä. Tänä talvena niitä on ollut.

"Istuttamalla puita luon varjoja ja vilpoisia levähdyspaikkoja. Ja kun puihin istuu lintuja, voin todeta istuttaneeni myös suloisia lauluja ja vallatomia pyrähdyksiä siinä missä kimalaisia, perhosia ja viheliäisiä pistoaksiakin..." Jukka Viikilä: Akvarellejä Engelin kaupungista s. 131-132.


20180329_104448_resized.jpg


"Tämä on kirkontekijän ensimmäinen ja tärkein oppi. Pidä kirkkosi niin, että siihen jää enemmän hiljaisuutta kuin rakennusainetta." Jukka Viikilä: Akvarellejä Engelin kaupungista s. 67.

Pääsiäisenä luettua ja miettimään pistämään. Millainen on metsä kirkkona. Millainen minä olen. Paljonko suon tilaa hiljaisuudelle ja ihmettelylle.

Tänä vuonna pääsiäisen valoa näyttää olevan kirkasta ja hiljaista.



maanantai, 2. huhtikuu 2018

Pääsiäinen

 

Pääsiäisaamuna aurinkoko muka tanssii. Todellako? Se ihme piti meidän lähteä katsomaan Sohvin kanssa. No joko se nyt nousee, tuntuu Sohvi tuumivan ja pidättää hengitystä niin, ettei malta edes tassuakaan maahan laittaa:

DSCN8869.jpg

DSCN8870.jpg

 

 

No vilkaisu länteen, siellä paistaa kuu, täysinäinen pääsiäiskuu. Onpa tämä upeaa! Lännessä kuu ja idässä aurinko.

DSCN8872.jpg

 

 

Ja ihan kohta se aurinko pomppaa puiden latvojen yläpuolelle. Samalla pompahtaa sydän ilosta: On aurinkomme ylösnoussut. Nyt se vielä liruttelee säteitä puiden suojassa.

DSCN8871.jpg

DSCN8876.jpg

 

 

Pääsiäinen tuo mukanaan tuulahduksen keväästä. Nyt on talvista, pakkasta aamuisin päälle kymmenen mutta päivisin aurinko on sen verran lämmittänyt, että ensimmäiset pälvet ovat etelärinteelle ilmestyneet. Minkänlaisenhan viestin neiti Kevät on Sohville lähettänyt? Toiseksi pääsiäispäiväksi on ennustettu vaarallista lumipyryä. Ainakaan vielä ei sellaista ole täällä näkyvissä Kovin maltillisesti pientä lunta tihuttelee.Enemmän vaarillista on lumen alle peittyvät jäiset kadut ja polut. Eilen tuli siitä kokemus, kun jalat lähti alta ja tuiskahdin vasen polvi edellä jäätikköön. Nastakengät, ne nastakengät ovat nyt ehdottomat.

DSCN8851.jpg

 

 

 

keskiviikko, 21. maaliskuu 2018

Huopaisenvirralla

DSCN8827.jpg

 

Yksi aamunkoitto
monta pimeyttä

Yksi merkki

monta muistoa

yksi kansa
monta mieltä
yksi itsenäisyys
monta veripisaraa
yksi menneisyys
monta kahletta
yksi virta
monta pyörrettä
yksi tapahtuma

Yksi
repeämä.

Yksi yhdessä yksin monessa

*********

Ilta-Sanomiinkin pääsi uutinen muistomerkistä ja vuoden 1918 tapahtumista. Yllä oma runo, jonka olen joskus aikanaan kirjoittanut ja nyt muokannut uudelleen.


 

keskiviikko, 21. maaliskuu 2018

Yksi aamunkoitto

DSCN8820.jpg

DSCN8817.jpg

DSCN8821.jpg

 

Aina ei ole kaikki aamunkoitot olleet juhlallisia. Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta itsenäisyytemme aamunkoitosta, tapahtumista, joita osa ei haluaisi muistaa ja osa on taas sitä mieltä, että pitäisi muistaa ja ottaa opiksi, ettei enää ikinä tapahtuisi vastaavaa. Yhä uudelleen nousee mieleen kysymys: Miten tämä saatoi tapahtua? Ja miksi yhä uudelleen maailmassa tätä tapahtuu?

Kunpa tämän tuntisi omaksi maakseen, Hector lauloi aikanaan. Vesi oli mustaa kuten aikakin. Nämä sanat tuli mieleen, kun muistomerkillä hiljennyin. Puhtaan valkoinen lumi peitti kaiken alleen, satavuotispäivänä paistoi kirkas auringonpaiste mutta virta oli musta. Hiljainen virta. Jonain päivänä joku kuvasi joutsenet virralla. Oliko niillä virtaan ammuttujen sielu? Oliko niillä jokin viesti tuonpuoleisilta?

 

keskiviikko, 31. tammikuu 2018

Ounionjoella

20180131_142303_001.jpg

 

Hieno päivä, lunta ei liikaa maassa, aurinko paistoi ja hienot maisemat eikä pakkastakaan liikaa. Harmi kun ei ole kunnon kameraa, kännykällä yritin kuvata mutta ei nämä näytä yhtään miltään. Tämä kamerapula on johtanut blogin surkastumiseen. Tämä puro on kyllä rauhan tyyssija, viehättävä uusi tuttavuus. Sohvikin pääsi kuvaan. Joesta löytyi Hiidenmylly, kyllä oli upeaa kuultavaa se veden myllytys. Voi, osa minusta jäi tänne, Ounionjoelle.