440063.jpg

 

Viikon kohtaaminen: Kuka minä olen?

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Etsin epätoivoisesti valokuvaani. Huh. Kaikissa kuvissa olen vinonaamainen, vinonenäinen, eriparikasvoinen. Koululääkäri kysyi ensimmäisenä: "Kuka sinua on lyönyt, kun nenä on vinossa?" Nyt tiedän: syntymä. Synnyin keskosena, ehkä kaikki ei ehtinyt kehittyä tai sitten kävi joku pieni lipsahdus.

 

Silmälääkäri aikanaan kihahti silmilleni: " Eihän nämä ole edes samassa tasossa."  Ei ole, ei. Onko se minun syyni? Etteivät ne toimi niin kuin normaalisti ihmisen silmät toimivat.

 

Runoon voin kirjoittaa: Näen kahtena, johtajankin, eikä se satu tähän systeemiin, että näkee kaksi johtajaa. Eikä kukaan aavista, kuinka omakohtainen säe se on. Ei tähän systeemiin satu eriparisuus, vinonenäisyys, painoindeksien poikkeavuudet, keskeneräisyys, rikkinäisyys, epäsymmetrisyys tai epävarmuus. Tähän systeemiin sopii vain yksi: täydellisyys.

 

Itse olen kaukana siitä, ehkä siksi kirjoitan. Paetakseni tuota epätäydellisyyttä. Löytääkseni edes jonkun maailman, jossa en ole ulkopuolinen. Kirjoittajien parissa olen tuntenut olevan kotona, ainakin osittain. Kauan eläköön Rummon kaltaiset Runoilijat, jotka ylistävät runoissaan epäsymmetrisyyttä.

 

Mutta lopulta ulkonäkö ei ratkaise elämän arvoa, ei onnen määrää, ei sopusointua itsensä kanssa. Lopulta olet yksin sen totuuden kanssa, että jonain päivänä elämä päättyy, olitpa kuinka kuolematon, korvaamaton, täydellinen tahansa. Omat pikku vaivani voivat kehittyä syöväksi,  lopun ikääni olen tarkkailussa. Minua väsyttää, ja minua itkettää, ja minua raavituttaa ja kutittaa, enkä tiedä, mikä. Mutta elämä jatkuu silti. Painun suolle sitä selventämään.

 

Tittelöintejä vierastan. Mutta kuvan seuraksi olisi jotain laitettava.  En keksi muuta kuin mehtäsielu ja tiedän, mitkä totuudet ja epätotuudet, harhakuvat ja ristiriitaisuudet määritelmä omalla kohdallani sisältää. Koska tiedot tulevat  kulttuurilehteen yritän keksiä jotakin kultturellisempaa, vaikka olen sillä saralla täysin aloittelija, alimman ruohonjuuritason tilapäinen vapaaehtoistoimija. Kehittelen edellisestä: Alimman ruohonkorren runoilija, kursiivi-aktivisti. 

 

Pasi Ilmari Jääskeläinen sanoo: "Meitä on leegio." Ja sitten hän luettelee, ketä kaikkia hänessä on ja lopettaa määrittelynsä: "Jos joku tietää, kuka olen, niin kertokoon minullekin…" Voisin sanoa samoin. (Tarkemmin http://www.risingshadow.net/phpBB2/cms_view_article.php?aid=34)

 

Viikolla mietin teesejä ojan ylittämisen taidosta.

 

"Asioitten välillä on oja, jonkinlainen metsäoja jonka eteen seisahtaa ennen kuin hyppää ja yrittää yli. Kirjoittaminen tässä ojan yli rämpimisen vertauskuvassa on sitä, että toinen jalka uppoaa ojamutaan jos hiemankin enemmän yrittää. Rutiinihypyt puheesta kirjoitukseen, pikkuojien yli on eri asia." (lue lisää: http://kassu.org/ristonp/ puhutaan omaa, kirjoitetaan vierasta)

 

Mitä kaikkea on otettava huomioon, kun ylittää ojan, mitä kaikkia mahdollisuuksia ja vaaroja siinä piilee. Ponnistaako oikealla vai vasemmalla,  valoisalla vai mustalla jalalla? Pitääkö ponnistusalusta, eihän ole risuja edessä, onko alastulopaikka sopiva, onko oja riittävän kapea, onko ponnistusvoimaa riittävästi, osaako sen kohdistaa oikean suuntaisesti? Entä jos edessä onkin puro, kuinka sen yli pääsee?

 

Millainen ojanylittäjä olen? Ainakin olen tupsahtanut selälleen vesiojaan, pläiskis, aamun ensimmäisellä ojalla olen onnistunut juottamaan saappaani täyteen riitteenkylmää mutavettä. Jee, jee, miten virkistävä aaamunavaus! Olen kompuroinut ojissa, joskus jopa saapas on jäänyt mutaan ja se on pitänyt kaivaa kaksin käsin ylös. Toisaalta, kuinka monta onnistunutta ojan ylitystä elämään mahtuukaan. Ja monta eksymistä lukemattomien suosarkojen väliin. Mutta ojasta ja allikosta olen aina kotiin rämpinyt ja löytänyt.

 

Kyllä suo opettaa. Mitä? Kasvamaan, kukkimaan, pelkistymään. Kuvan mättäät täynnä suokukan hentoa punaa. Suo opettaa näkemään vähintään kahtena. Se on tärkeä taito, kun kirjoittaa tai kun elää. Etkö sinäkin näe kaksi mäntyä kuvassa?