2173357.jpg

Pitäisi laittaa ystävälle  joulupostia Saksaan. Kirjoitan kortin, haalin muut postit kasaan, laitan ensi vuoden kalenterin mukaan. Mutta voi itkujen lumikinokset, ei ole kirjekuoria.

 

Onneksi olen säästänyt käytettyjä kuoria ja vanhoja kalentereita, niitä on komerot pullollaan, minussa on hamsterin geenejä kuten vanhemmissakin oli. Meillä molemmilla oli / on jopa kätkö kerran käytetyistä joulupapereista. En ole raaskinut heittää niitä pois, kun ne ovat niin kauniita.

 

Ensimmäisessä vastaantulevassa  kalenterissa komeilee talvinen kuva mummon mökistä. Mikä lumen valo! Mikä puhtaus ja värien harmonia. Se vaikuttaa sopivalta. Tuo varmaan monenlaisia muistoja Suomesta ja kotipaikasta mieleen, ainakin toivon niin.

 

Leikkaan kuvan ja liimaan sen kirjekuoren päälle niin, että vanhat tekstit peittyvät. Olen tyytyväinen lopputulokseen.

 

Aamulla vien kirjeen postiin. Onpa kaunis, postinainen ihailee kuvaa, miettii, mihin voi postimerkit laittaa, ettei tunnelma mene pilalle. Tämä virkailija ymmärtää kauneuden päälle. Joskus aiemmin joku on lätkäissyt leimat keskelle kuvaa.

 

Minulle jää tapauksesta moneksi päiväksi hyvä mieli. Senkin voi laittaa kierrätykseen.